torstai 9. toukokuuta 2019

Somalialaisten kulttuuria


Somalialainen kulttuuri merkitsee eri ihmisille eri asioita. Rannikon asukkaille se voi merkitä merenrantaa ja kalastusta, sisämaassa asuville kamelinlihaa. Jollekin kolmannelle kulttuuri voi merkitä somalialaisia jälkiruokia sekä käsintehtyjä koristeita ja koreja.


Somalialaisten klaanijärjestelmä on hyvin vanha. Klaanit ovat suvun jatke, klaani tuo turvaa, tunnettuutta ja yhteisön, joka vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ennen sisällissotaa klaanit eivät olleet sodassa toisiaan vastaan ja usein mahdolliset ristiriidat saatiin sovittua klaanin vanhimpien kanssa.

Somalialaisessa kulttuurissa tärkeää on vieraanvaraisuus ja lahjojen antaminen. Lahjoja tarjotaan kiitokseksi palveluksista tai henkilön auttamisesta. Somalialaisen tarjoama lahja esimerkiksi viranomaiselle ei tarkoita lahjontaa, vaan kiitosta.
Perhe on tärkeä

Somaliassa on yleistä kasvattilasten ottaminen esimerkiksi suvun sisällä. Maalla asuvista perheistä osa lapsista voi muuttaa sukulaisten luo kaupunkiin, jotta pääsisi esimerkiksi opiskelemaan. Somalikulttuuri on hyvin yhteisöllistä, ja toisia autetaan.
Häät ja hautajaiset ovat yhteisöllisiä tapahtumia, joihin saapuu satoja osallistujia. Kutsuja ei tarvitse lähettää, vaan kaikki ovat tervetulleita. Somalialaiset puhuvat kovaan ääneen, vaikka istuisivat vieretysten. Tämä on tapa, jolla somalialaiset kommunikoivat ja innostuvat keskustelunaiheistaan, eikä tarkoita esimerkiksi riitaa. Somalialainen kulttuuri on hyvin sosiaalista, toisten seuraan hakeudutaan, vaikka ei tunnettaisikaan ennestään.
Somalialainen kulttuuri muistuttaa monessa suomalaista kulttuuria ja joissain määrin romanikulttuuriakin. Tärkeintä on perhe, joka käsittää koko suvun ja usein myös klaanijäsenet. Perheestä huolehditaan ja eletään hyvin yhteisökeskeistä elämää. Somaliassa on sanonta, joka on peräisin islamilaisesta perimätiedosta: "Auta veljeäsi silloin kun hän on oikeassa, ja silloinkin kun hän on väärässä. Silloin autat häntä kertomalla hänelle hänen virheensä.”

Vanhempia arvostetaan
Vanhempia arvostetaan hyvin paljon. Suullinen viestintä on tärkein kommunikaatiotapa. Menneistä asioista tiedetään, koska vanhemmat ihmiset kertovat ja tieto yhteiskunnasta tulee suullisen perinteen kautta. Vanhimmat yhteisöstä ovat keränneet tietoa, ja he jakavat sitä nuoremmille. Islam on vahvistanut vanhempien aseman yhteisössä, ja nuorten velvollisuus on kunnioittaa vanhempiaan.

Uskonto näkyy arkipäivässä
Islamilla on ollut suuri vaikutus somalialaiseen kulttuuriin. Valtaosa somalialaisista tunnustaa islaminuskontoa ja siitä sunni-suuntausta. Islam on kokonaisvaltainen elämäntapa, ja se värittää kaikkia elämän eri osa-alueita.

Lapsuus loppuu lyhyeen
Lapsen asemaa somalikulttuurissa voi verrata siihen, mitä lapsen asema Suomessa on ollut ennen teollistumista (1900-luvun alkupuoliskolla). Lapset ovat osallistuneet maataloustöihin tai muuhun, mitä perhe on tehnyt. Lapsuus on hyvin lyhyt aika erityisesti maaseudulla ja lasten odotetaan tottelevan ja kunnioittavan vanhempiaan. Toisaalta lapset saavat paljon anteeksi iän vuoksi, vanhemmat auttavat muun muassa ruokailussa ja pukeutumisessa. Lasta ei kasvateta itsenäistymänään samalla tavalla kuin Suomessa nykyisin.
Lapsuus päättyy yleensä noin viidentoista vuoden iässä. Uhmaikää tai murrosikää ei tunnisteta samalla tavalla kuin Suomessa. Vahva yhteisöllisyys selittää osin myös sen, ettei nuori hae omaa identiteettiään vaan paikkaansa yhteisössä.

Äitejä kunnioitetaan
Äitiys on naisen elämässä arvostetuin titteli. Äitiyttä ja äitejä kunnioitetaan ylitse kaikkien muiden. Tästä kertoo se, että somaliankielisessä runoudessa ja taiteessa äitiys on yleinen aihe. Äidin asema perustuu siihen, että hän huolehtii perheestään, kasvattaa lapsensa hyvin ja huolehtii kodistaan.
Ulospäin saattaa näyttää, että nainen alistuu miehen valtaan, mutta naisella on suuri valta perheen sisäisissä asioissa. Epäonnistuminen äitinä, perheensä laiminlyöminen tai epäsiisti koti on asioita, jotka aiheuttavat kasvojen menetystä ja aseman heikentymistä yhteisön sisällä. Hennatut sormenpäät olivat Somaliassa merkki siitä, että on hyvä äiti, vaimo ja nainen, koska ajateltiin, että nainen, joka ehtii hennata sormenpäänsä, on tehokas. Hennaaminen vaatii aikaa ja se tehdään kotitöiden jälkeen.

Käytössä kaksi eri tuntijärjestelmää
Pohjois-Somaliassa ja Etelä-Somaliassa käytetään eri tuntijärjestelmiä siirtomaavaltojen vaikutuksen vuoksi. Etelä-Somaliassa käytetään 12-tuntista kelloa, mikä tarkoittaa, että päivä ja yö lasketaan erikseen. Päivän ensimmäinen tunti on kello seitsemän aamulla, joka sanotaan ”kello yksi aamulla”. Iltapäivällä kello kaksi sanotaan ”kello kahdeksan päivällä”. Tunnit lasketaan aamukuudesta eteenpäin: 1. tunti, 2. tunti, 3. tunti jne. Tästä syystä 24-tuntiseen järjestelmään tottunut saattaa hämääntyä, kun iltapäivällä sanotaan kellon olevan kahdeksan. Pohjois-Somaliassa käytössä on 24 tuntinen järjestelmä.

Teksti: Abdirahman Jamal Abshir
Lähteet: Suomen somalialaisten liitto 2019. https://somaliliitto.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. https://thl.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti