Somalialainen kulttuuri merkitsee eri
ihmisille eri asioita. Rannikon asukkaille se voi merkitä merenrantaa ja
kalastusta, sisämaassa asuville kamelinlihaa. Jollekin kolmannelle kulttuuri voi
merkitä somalialaisia jälkiruokia sekä käsintehtyjä koristeita ja koreja.
Somalialaiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet historian eri tapahtumat. Aikoinaan Somaliaa asuttivat beduiinit ja nomadit, joiden elinkeinona oli maanviljely ja eläintenhoito. Suursomalia muodostui alueista, jotka nykyisin kuuluvat Etiopialle ja Kenialle sekä Djiboutille.
Somalialaisten klaanijärjestelmä on hyvin vanha. Klaanit ovat
suvun jatke, klaani tuo turvaa, tunnettuutta ja yhteisön, joka vahvasti
sidoksissa toisiinsa. Ennen sisällissotaa klaanit eivät olleet sodassa toisiaan
vastaan ja usein mahdolliset ristiriidat saatiin sovittua klaanin vanhimpien
kanssa.
Somalialaisessa
kulttuurissa tärkeää on vieraanvaraisuus ja lahjojen antaminen. Lahjoja tarjotaan
kiitokseksi palveluksista tai henkilön auttamisesta. Somalialaisen tarjoama
lahja esimerkiksi viranomaiselle ei tarkoita lahjontaa, vaan kiitosta.
Perhe on tärkeä
Somaliassa on yleistä
kasvattilasten ottaminen esimerkiksi suvun sisällä. Maalla asuvista perheistä
osa lapsista voi muuttaa sukulaisten luo kaupunkiin, jotta pääsisi esimerkiksi
opiskelemaan. Somalikulttuuri on hyvin yhteisöllistä, ja toisia autetaan.
Häät ja hautajaiset ovat
yhteisöllisiä tapahtumia, joihin saapuu satoja osallistujia. Kutsuja ei
tarvitse lähettää, vaan kaikki ovat tervetulleita. Somalialaiset puhuvat
kovaan ääneen, vaikka istuisivat vieretysten. Tämä on tapa, jolla somalialaiset
kommunikoivat ja innostuvat keskustelunaiheistaan, eikä tarkoita esimerkiksi
riitaa. Somalialainen kulttuuri on hyvin sosiaalista, toisten seuraan
hakeudutaan, vaikka ei tunnettaisikaan ennestään.
Somalialainen kulttuuri muistuttaa monessa suomalaista kulttuuria ja
joissain määrin romanikulttuuriakin. Tärkeintä on perhe, joka käsittää koko
suvun ja usein myös klaanijäsenet. Perheestä huolehditaan ja eletään hyvin
yhteisökeskeistä elämää. Somaliassa on sanonta, joka on peräisin islamilaisesta
perimätiedosta: "Auta veljeäsi silloin kun hän on oikeassa, ja silloinkin
kun hän on väärässä. Silloin autat häntä kertomalla hänelle hänen virheensä.”
Vanhempia arvostetaan
Vanhempia arvostetaan hyvin paljon. Suullinen viestintä on tärkein
kommunikaatiotapa. Menneistä asioista tiedetään, koska vanhemmat ihmiset
kertovat ja tieto yhteiskunnasta tulee suullisen perinteen kautta. Vanhimmat
yhteisöstä ovat keränneet tietoa, ja he jakavat sitä nuoremmille. Islam on
vahvistanut vanhempien aseman yhteisössä, ja nuorten velvollisuus on
kunnioittaa vanhempiaan.
Uskonto näkyy arkipäivässä
Islamilla on ollut suuri vaikutus somalialaiseen kulttuuriin. Valtaosa
somalialaisista tunnustaa islaminuskontoa ja siitä sunni-suuntausta. Islam on
kokonaisvaltainen elämäntapa, ja se värittää kaikkia elämän eri osa-alueita.
Lapsuus loppuu lyhyeen
Lapsen asemaa somalikulttuurissa voi verrata siihen, mitä lapsen asema
Suomessa on ollut ennen teollistumista (1900-luvun alkupuoliskolla). Lapset
ovat osallistuneet maataloustöihin tai muuhun, mitä perhe on tehnyt. Lapsuus on
hyvin lyhyt aika erityisesti maaseudulla ja lasten odotetaan tottelevan ja
kunnioittavan vanhempiaan. Toisaalta lapset saavat paljon anteeksi iän vuoksi,
vanhemmat auttavat muun muassa ruokailussa ja pukeutumisessa. Lasta ei
kasvateta itsenäistymänään samalla tavalla kuin Suomessa nykyisin.
Lapsuus päättyy yleensä noin viidentoista vuoden iässä. Uhmaikää tai
murrosikää ei tunnisteta samalla tavalla kuin Suomessa. Vahva yhteisöllisyys
selittää osin myös sen, ettei nuori hae omaa identiteettiään vaan
paikkaansa yhteisössä.
Äitejä kunnioitetaan
Äitiys on naisen elämässä arvostetuin titteli. Äitiyttä ja äitejä
kunnioitetaan ylitse kaikkien muiden. Tästä kertoo se, että somaliankielisessä
runoudessa ja taiteessa äitiys on yleinen aihe. Äidin asema perustuu siihen,
että hän huolehtii perheestään, kasvattaa lapsensa hyvin ja huolehtii
kodistaan.
Ulospäin saattaa näyttää, että nainen alistuu miehen valtaan, mutta naisella
on suuri valta perheen sisäisissä asioissa. Epäonnistuminen äitinä, perheensä
laiminlyöminen tai epäsiisti koti on asioita, jotka aiheuttavat kasvojen
menetystä ja aseman heikentymistä yhteisön sisällä. Hennatut sormenpäät olivat
Somaliassa merkki siitä, että on hyvä äiti, vaimo ja nainen, koska ajateltiin,
että nainen, joka ehtii hennata sormenpäänsä, on tehokas. Hennaaminen vaatii aikaa
ja se tehdään kotitöiden jälkeen.
Käytössä kaksi eri tuntijärjestelmää
Pohjois-Somaliassa ja Etelä-Somaliassa käytetään eri tuntijärjestelmiä
siirtomaavaltojen vaikutuksen vuoksi. Etelä-Somaliassa käytetään 12-tuntista
kelloa, mikä tarkoittaa, että päivä ja yö lasketaan erikseen. Päivän
ensimmäinen tunti on kello seitsemän aamulla, joka sanotaan ”kello yksi
aamulla”. Iltapäivällä kello kaksi sanotaan ”kello kahdeksan päivällä”. Tunnit
lasketaan aamukuudesta eteenpäin: 1. tunti, 2. tunti, 3. tunti jne. Tästä
syystä 24-tuntiseen järjestelmään tottunut saattaa hämääntyä, kun iltapäivällä
sanotaan kellon olevan kahdeksan. Pohjois-Somaliassa käytössä on 24 tuntinen
järjestelmä.
Teksti: Abdirahman Jamal Abshir
Kuvat: Hido Academy https://www.facebook.com/Hido.academy/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti